Mitä wicca on?© Ytimennävertäjät
Wiccalaiset uskonnotTeoriassa löyhin rajaus wiccalaisuudelle olisi se, että jokainen, joka kutsuisi itseään wiccaksi, olisi wicca. Mutta Scott Cunningham löytää vieläkin löyhemmän määritelmän. Juuri suomennetussa kirjassaan Wicca - Opas wiccan harjoittajalle hän kirjoittaa:"Voit olla varma siitä, että todellisen wiccalaisen vihkimyksen voi kokea tapaamatta milloinkaan toista tätä uskontoa tunnustavaa sielua. Voit kokea vihkimyksen jopa itse tiedostamatta koko asiaa. Elämäsi vain muuttuu pikkuhiljaa niin, että havaitset eräänä päivänä huomaavasi linnut ja pilvet. Tuijottelet ehkä Kuuta yksinäisinä öinä ja puhut kasveille ja eläimille. Auringonlasku voi saada sinut viettämään hiljaisen mietiskelyhetken." Ikävä kyllä tämän määritelmän mukaan wiccalaisuus ei olisi uskonto vaan mielentila. Jotta wiccalaisuus voisi olla uskonto, pitäisi löytää kaikille wiccalaisiksi itseään kutsuville yhteinen uskonnollinen piirre. Tällaista ei nykyisessä tilanteessa voida löytää. Pelkkä luontoa kunnioittava asenne ei vielä tee uskontoa; se on "vain" ideologia. Ei ole löydettävissä mitään sellaista piirrettä, joka olisi ominainen kaikille wiccoille ja samalla ei kenellekään muulle. Toisin sanoen ei löydy tekijää, joka erottaisi wiccan ei-wiccasta. Useasta piirteestä koostuva lista ei tule kyseeseen syistä, joita käsitellään Jaska ery:n kirjoituksessa Wiccalaisuuden piirteistä. Tietyn wiccalaisen tradition harjoittajat ovat keskenään niin samankaltaisia, että traditiota voidaan sanoa uskonnoksi. Mutta jos kukin wiccalainen traditio on uskonto, ei useita tällaisia uskontoja alleen sulkeva käsite "wiccalaisuus" voi olla uskonto. Ainoa ratkaisu näyttää olevan ottaa käyttöön kattokäsite wiccalaiset uskonnot. Toinen vaihtoehto tietysti on mainitussa Jaska ery:n kirjoituksessa esitetty näkemys, että ainoastaan alkuperäinen gardnerilaisuus olisi oikeutettu Wicca-nimitykseen. Tällöin Wicca olisi uskonto, koska gardnerilaiset ovat uskonnoltaan riittävän samankaltaisia keskenään. Tämä on kuitenkin aiheuttanut paljon vastustusta, koska yli 90 % nykyään itseään wiccoiksi kutsuvista menettäisi oikeuden tähän nimitykseen. Wiccalaisilla uskonnoilla tarkoitetaan kaikkia niitä uskontoja, jotka ovat syntyneet Gerald Gardnerin luoman alkuperäisen Wiccan pohjalta. Käytännössä mikään ei muuttuisi: ihmiset kutsuisivat edelleen itseään neo- tai tradwiccoiksi ja tarkentaisivat vielä ilmoittamalla täsmällisen suuntauksensa. Mutta tietoisuuden tasolla ero entiseen olisi valtava: sen sijaan, että kuviteltaisiin kaikkien wiccojen harjoittavan samaa uskontoa, ymmärrettäisiin kyseessä olevan suuri joukko lähisukuisia mutta keskenään hyvin erilaisia uskontoja.
Hajanainen kenttäWiccakenttää ja sen laajenemista on nykyisellään mahdoton kontrolloida ja näin ollen myös hahmottaa kokonaisuutena. Tuskin löytyy tusinaa wiccaa, jotka harjoittaisivat uskontoaan täsmälleen samalla tavalla. Mutta sen sijaan, että yritettäisiin paeta määrittelyjä (koska yhdistävää tekijää ei löydy), voidaankin hylätä koko mahdoton ajatus yhtenäisestä kentästä ja myöntää, että kyseessä on kokoelma erilaisia, joskin samanjuurisia uskontoja.Yhtenäisyyden puute on suurin este niille, jotka tahtoisivat wiccalaisuudelle virallisen uskonnon statuksen. Tässä kirjoituksessa esitetyin perustein koko ajatus osoittautuu mahdottomaksi: yksittäinen wiccalainen uskonto (eli suuntaus tai traditio) voisi vielä olla mahdollista rekisteröidä, mutta missään nimessä lukuisan uskontojoukon sisäänsä sulkevaa kattokäsitettä ei voida rekisteröidä yhdeksi uskonnoksi. Mitkä piirteet ovat yhteisiä kaikille wiccoille?1. Wiccat uskovat ainakin yhteen jumalattareen ja yhteen jumalaan.2. Rituaalikaavasto on peräisin Gardnerin alkuperäisestä Wiccasta. Voidaanko näiden perusteella pitää wiccalaisuutta uskontona? Eräs painava syy sille, ettei wiccalaisuus ole yksi uskonto, on jumalkäsityksen epämääräisyys. Wiccalainen saa itse valita kunnioittamansa jumalat, olivatpa ne sitten kelttiläisestä, suomalaisesta, skandinaavisesta tai egyptiläisestä jumalistosta. Nykyisellään wiccan jumalkäsitys on niin laaja, että se on pikemminkin jumal-uskon luokka: duoteismi eli kaksijumalaisuus, jossa on maskuliininen ja feminiininen jumaluus. Ajatus, että kaikki yhtä jumalaa ja yhtä jumalatarta palvovat ihmiset edustaisivat samaa uskontoa, on oikeastaan mieletön. Samalla logiikalla kaikki monoteistit eli yhden jumalan palvojat pitäisi niputtaa saman uskonnon harjoittajiksi: persialaiset Ahura Mazdan palvojat edustaisivat samaa uskontoa kuin suomalaiset Jahven palvojatkin (kristityt). Samoin kaikki polyteistit eli monen jumalan palvojat pitäisi niputtaa saman uskonnon harjoittajiksi: muinaiset roomalaiset, kreikkalaiset, japanilaiset ja azteekit edustaisivat kaikki samaa uskontoa. Jumalkäsityksen puolesta wiccalaisuus ei ole siis uskonto vaan kattokäsite, jonka alle mahtuu monta uskontoa, joille kaikille on yhteistä usko ainakin yhteen jumalaan ja yhteen jumalattareen. Lisätodisteena sille, että wiccalaisuus ei ole yksi uskonto, toimii myös se, ettei löydy piirrettä, joka "tekisi wiccan". Toisin sanoen on listattu piirteitä, joita pidetään wiccaan kuuluvina. Silti näistä piirteistä yksikään ei ole ainoastaan wiccalaisille ominainen, eikä näin ollen erota wiccaa ei-wiccasta. Sen sijaan on perusteita pitää wiccalaisia suuntauksia omina uskontoinaan. Nimittäin jokaisella suuntauksella on yleensä piirteitä, jotka ovat ominaisia vain kyseisen suuntauksen harjoittajille. Tällainen piirre siis erottaa tuon suuntauksen harjoittajan muista wiccoista. Tällainen piirre voi olla esimerkiksi suljettu traditio initiaatioineen, tietyt vakiintuneet nimet jumalattarelle ja jumalalle tms. Eräs monia wiccalaisia yhdistävä tekijä on Gardnerin alkuperäiseen Wiccaan kuulunut rituaalikaavasto. Monissa suuntauksissa ja monella yksittäisellä wiccalla rituaalikaavatkin ovat muuttuneet, mutta runko on kuitenkin yleensä pysynyt ennallaan. Mutta tekeekö yhteinen rituaalikaavasto wiccasta yhden uskonnon? Ei tee. Yhteinen rituaalikaavasto tekee wiccasta yhden menetelmäkokonaisuuden. Menetelmä ei kuitenkaan vielä riitä tekemään uskontoa; muutenhan kaikki tietyllä tavalla japanilaisen teeseremonian suorittavat olisivat saman uskonnon harjoittajia. Teeseremonia on kuitenkin vain taito, menetelmä. Sen harjoittajat voivat edustaa mitä erilaisimpia uskontoja. Tässä välissä on hyvä täsmentää uskonnon määrittelyä. Se, mikä lopulta tekee uskonnon, on kommunikointi jumalten kanssa. Wicca voi esimerkiksi uskoa, että jokaisessa maassa on omat jumalansa. Hän saattaa siis uskoa esimerkiksi skandinaavisiin, suomalaisiin ja venäläisiin jumaliin aivan yhtä vahvasti kuin omiin jumaliinsa. Mutta tämä ei tarkoita, että hän olisi uskonnoltaan kaikkia näitä. Hänen omat jumalansa ovat ainoat, joiden kanssa hän kommunikoi rituaalein ja rukouksin, ja juuri tämä piirre tekee uskonnon. Myös traditio voi tehdä uskonnon, kunhan traditioon kuuluu kommunikointi jumalten kanssa. Suljettu traditio, johon hyväksytään jäseniä ainoastaan initiaation kautta, on tarkkarajainen ja määritelty uskonto. Wiccalaisuus on siis kattokäsite, jonka alla on monia uskontoja, joille on yhteistä jumalatar-jumala-käsitys. Kaikki wiccalaiset traditiot ja suuntaukset ovat omia uskontojaan, samoin kuin kaikki itse rakennetut yhden hengen uskonnot.
Eli mitä wiccalaisuus siis on?Wiccalaisuus on laaja maagis-uskonnollinen kehys. Maagisen kehyksen muodostaa Gerald Gardnerin koostama rituaalikaavasto, ja uskonnollisen kehyksen muodostaa duoteistis-polyteistinen jumalkäsitys, eli usko vähintään yhteen jumalattareen ja vähintään yhteen jumalaan. Kun aiemmin on ajateltu wiccalaisuuden olevan yksi uskonto, jonka sisällä on useita suuntauksia, ajatellaankin nyt wiccalaisuuden olevan laaja kehys, jonka sisällä on useita samansukuisia uskontoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että gardnerilainen traditio on edelleen gardnerilainen traditio ja alexandrialainen traditio edelleen alexandrialainen traditio. Mutta nyt gardnerilaisuutta ja alexandrialaisuutta ei nähdä enää saman uskonnon suuntauksina vaan kokonaan erillisinä omina uskontoinaan.
Takaisin Jaskan pääsivulle |