Kaikki tekstit & kuvat © Ytimennävertäjät

Ytimennävertäjät ei käytä näitä nimityksiä ainoastaan omista uskonnoistaan, vaan tarkoittaa niillä kaikkia sellaisten nykysuomalaisten pakanoiden uskontoja, jotka pohjautuvat puhtaasti muinaissuomalaiseen uskomusperinteeseen.

Puhtaus on tietysti tulkinnanvaraista: meidän aikaamme säilynyt tieto on sirpaleista ja värittynyttä, eikä sen perusteella välttämättä saa käsitystä siitä, millaisia esikristilliset muinaissuomalaiset uskonnot ovat olleet. Puhtaudella tarkoitammekin sitä, että uussuomalaiseen uskomusperinteeseen tai uskontoon ei sekoiteta "kaikkia kivoja juttuja" maailmalta ja tuontiuskonnoista.

Ei esimerkiksi sotketa wiccaan suomalaisia jumaluuksia tai päinvastoin. Tämä raja on vedettävä, koska muuten ollaan hyvin pian tilanteessa, jossa lähes jokainen suomalainen pakana katsoo olevansa uussuomalainen: ”Minä uskon tonttuihin/Tapioon/esi-isien henkiin...”

Tällainen sotkeminen aiheuttaa myös sen, että wiccalaisuus lakkaa olemasta uskonto: siitä tulee ritualistinen menetelmäoppi, jota voidaan käyttää erilaisten uskontojen yhteydessä.

Wiccalaisuudella ei ole mitään tekemistä muinaissuomalaisen pakanuuden kanssa – ei sen enempää kuin vaikkapa kristinuskolla. Molemmat ovat täällä vieraita rakennelmia vieraine jumalineen. Uskontojen ja jumalten sotkeminen osoittaa kunnioituksen puutetta jumalia kohtaan: henkilö joka kevytmielisesti sotkee keskenään vaikkapa brittiläisen ja suomalaisen jumalan, ei todennäköisesti edes todella usko näihin.

Tässä ei ole kyse minkäänlaisesta syrjinnästä: jokainen harjoittakoon omaa uskontoaan vapaasti. Mutta me haluamme kunnioittaa tämän Maan (joka ei liity millään lailla valtioiden rajoihin) jumalia sellaisina kuin ne ovat. Jos joku haluaa sotkea tämän Maan jumalat ja kaukaisemmat jumalat, se hänelle sallittakoon. Mutta hän ei ole silloin uussuomalainen pakana vaan eklektinen uuspakana.