Kaikki tekstit & kuvat © Ytimennävertäjät

Mitä on suomenjuurinen pakanuus?

Uussuomalainen pakanuus on rekonstruktio muinaissuomalaisesta pakanuudesta, ja suomenjuurinen pakanuus on paitsi yksi lisätapa rekonstruoida muinaissuomalaisia perinteitä, myös aktiivinen tapa harjoittaa tuota rekonstruoitua uskontoa olematta riippuvainen tieteen tutkimustuloksista.

Suomenjuurinen pakanuus sopii ihmisille, jotka haluavat luoda elävän suhteen maahan jalkojensa alla ja jotka ovat tottuneet käyttämään intuitiotaan. Avainasemassa on yhteys maahan ja sen jumaliin, eli eräänlainen uskontoaistia hyväksi käyttävä vaisto. Joskus vaistonvarainen etsiminen tuottaa tulosta, joskus ei, kaikki riippuu ihmisen kyvystä luottaa itseensä ja maahan jalkojensa alla.

Suomenjuurisuus on tiukasti kytköksissä tähän maahan, ja pyrkimyksenä on elää pakanuus tämän maayhteyden kautta, koostaen sen avulla uskontoja tai luoden vain jumalyhteyksiä. Toisaalla Ytimennävertäjien sivuilla esitelty Luonnonmagia tarjoaa esittelyn intuitiiviseen ja elämykselliseen luonnossa elämiseen ilman uskontoja, ja sen tekniikoita käyttämällä on helppo synnyttää myös yhteys konkreettisesti maan jumalistoon, haltijoihin ja energiaan.

Suomenjuurinen pakanuus ei siis edusta puhdasta rekonstruktiota, mutta se ei ole sen kanssa myöskään ristiriidassa. Rekonstruktio tarkoittaa uudelleen koostamista, ja juuri sitä suomenjuurinen pakanuus on; perinteen vaaliminen tapahtuu suomenjuurisuudessa vain ensisijaisesti intuition ja vasta toissijaisesti tieteen avulla. Näiden kahden vastavoiman välille on mahdollista synnyttää toimiva menetelmä uskontojen rekonstruoimiseen, sillä molempia tarvitaan, mikäli halutaan koostaa toimiva ja elävä uskonto eikä muinaismuistoa.

Uussuomalaisen pakanuuden suhde muinaissuomalaiseen pakanuuteen?

Yksi yksittäinen ihminen on tärkeä asia, mutta kun puhutaan pakanuuden jatkumosta, on osattava nähdä myös vastuunsa jatkumon rakentajana. Uussuomalainen pakanuus on päällisin puolin nähtynä yksilöllisten uskontojen sikermä, mutta kaikkien näiden yksilöuskontojen sydämessä on edelleen yhteisöllisyys: jatkumon muodossa. Me emme ehkä elä enää kylä- ja perheyhteisöissä, mutta me tiedämme mistä tulemme ja mitä haluamme jälkeemme jättää.

Suomenjuurinen pakana ei siis rakenna uskontoaan itsensä ympärille, vaan uskonnon koostamisen pohjalla ovat elävät jumalsuhteet sekä luonnon ja esivanhempien kunnioitus. Tässä onkin eräs tärkeimmistä syistä sille, miksei eklektisyys sovi uussuomalaiseen pakanuuteen; eri maiden perinteitä ja okkulttisia traditioita ei pitäisi yhdistää rekonstruoituihin uskontoihin, jos ne halutaan säilyttää myös jälkipolville.

Yksi uskonto vai useita uskontoja?

Yksi tärkeä seikka uussuomalaisesta pakanuudesta kiinnostuneiden on myös syytä huomioida; mikään ei tue oletusta, että maassamme olisi joskus vallinnut yksi yhtenäinen pakanauskonto. Vaikka muinaissuomalainen uskonnollisuus on ollut aikoinaan hyvin vahvaa, on luonnollista, että se on ollut myös hyvin kirjavaa, johtuen ihan yksinkertaisesti painotuseroista ja elämäntavan erilaisuudesta eri alueilla (Ks. myös Maan vaikutus jumalistoon).

Tämä on hyvä pitää mielessä esimerkiksi juuri jumalien hahmottamisessa. Jotkut ovat jo muinoin kokeneet toiset jumalat tärkeämmiksi kuin toiset, ja siksi uussuomalaisissa uskonnoissa voidaan vallan mainiosti keskittyä vain muutamiin jumaliin, ei välttämättä kaikkiin.

Uussuomalaisten uskontojen lukumäärästä on vaikea sanoa mitään varmaa, koska uskonnollisuus usein pidetään perisuomalaiseen tapaan omana tietonaan. Kiinnostusta asiaa kohtaan löytyy runsaasti, joskin monet vain haluavat täydentää jo olemassaolevaa pakanauskontoaan muinaissuomalaisilla mausteilla. Hämmentävää suomalaisten pakanoiden kiinnostuksen puutetta omaa kulttuuriperintöään kohtaan selvitellään enemmän kirjoituksessa Oma maa mansikka...?.