 
SAARNIFraxinus exelcior© Ytimennävertäjät
UlkomuotoSaarni on maaperän ja kasvupaikan suhteen vaatelias lehtipuu, joka viihtyessään kasvattaa syvälle maahan ulottuvan paalujuuren. Kasvun vauhtiin päässyttä saarnia ei kaada helpolla mikään ja puulla onkin ulkonäöllisesti "ikuinen" tuntu. Saarni on suhteellisen helposti tunnistettavissa päätöparisista lehdistään, joissa on tavallisesti 9-15 lehdykkää. Saarni kehittää lehtensä keväisin muita puita myöhemmin ja puun lehvästö muuttuu syksyllä poikkeuksellisesti vaaleanvihreäksi. Nuorilla saarnilla on sileä, harmaanvihreä kuori, mutta vanhemmiten se väistyy uurteisen rosokaarnan tieltä. Hyvä tunnistustapa on myös oksien kasvutapa; oksien kärjet kaartuvat voimakkaasti ylöspäin. Suomessa saarni on yleinen lehtometsäpuu vain lounaisessa osassa maata.Saarni kasvattaa 30-vuotiaaksi asti ainoastaan pitkäversoja ja ryhtyy vasta sitten muodostamaan oksiin kaarevia lyhytversoja. Samassa iässä se alkaa myös kukkia. Satavuotiaanase on kerännyt itselleen korkeutta n. 20-30 metriä, sen jälkeen se keskittyykin lähinnä paksuuden lisäämiseen. Vanhat saarnit voivat olla kuuden metrin paksuisia, vaikka puu jääkin usein alle 250-vuotiaaksi.
KasvilääkintäSaarni on ollut täälläkin suosittu rohdoskasvi ja siitä valmistettu terva tai kuorihakkeesta tehty keite on ollut yleinen lääke melkein joka vaivaan kaikkialla Pohjoismaissa. Koska luonnonvarainen saarni on melko harvinainen maassamme, on syytä harkita tarkoin, ennenkuin ryhtyy käyttämään puuta rohtona. Parasta olisi kasvattaa itse rohdoskäyttöön tarkoitetut puut. Saarnen oksien kuorta ja keväisiä lehtiä käytetään reumaattisiin vaivoihin. Kuorikeite supistaa limakalvoja ja kiihdyttää virtsan ja hien eritystä
Tarinat ja uskomuksetSaarni on pohjoismaisessa mytologiassa sangen olennaisessa asemassa, sillä Yggdrasil, maailmanpuu, on legendan mukaan juuri saarni. Tässä puussa Odin roikkui saadakseen riimut. Myös esim. kreikkalaiset uskoivat ensimmäisten ihmisten tulleen maailmaan saarnin avulla. Nemesis kantoi saarnin oksaa oikeuden symbolina ja rankaisi epäoikeudenmukaisuudesta usein paitsi ottamalla kyseiseltä ihmiseltä onnen pois, myös terävällä saarni-oksan iskulla. Oksan iskuja käytettiin myös hyödyksi satojen hedelmällisyyttä varmistettaessa; rituaalinen ruoskinta lisäsi sateen määrää. Saarni on yhdistetty usein juuri veteen, myrskyihin ja synnytyksiin ja se on käsitetty naispuoliseksi monissa maissa, vaikka se yhdistetäänkin lähinnä miespuolisiin jumaliin, Poseidoniin, Gwydioniin, Wotaniin ja Odiniin. On ilmeistä, että puun yhdistäminen veteen ja intuitioon on varhaisempaa perua kuin myöhemmin dominoivaksi nousseet taivaanjumalat ja sodankäynti ja näinollen naispuoliset jumaluudet ovat siis saaneet väistyä vasta Odinin ja kumppaneiden saavuttua. Koska saarni on uusiutuvan elämän ja kuoleman symboli, se oli varsin oikea valinta rituaaliselle kuolemalle, jota entisaikojen tietäjät harrastivat saavuttaakseen salattuja tietoja ja voimia. Saarnin istuttaminen pihamaalle pyhittää koko pihan ja kodin, mikäli puuta pidetään arvossa. Saarnin henkeä voi myös lähestyä ja joskus se kertoo koko historiansa vilpittömälle kysyjälle.
Omat elämykseniSaarnia näkee joskus torien laidoilla tai komeina puukujina vanhoissa puistoissa. Miellän saarnin ihmisen seuralaiseksi, se tuntuu viihtyvän keskellä kaupunkiakin ja nauttivan osakseen tulevasta huolenpidosta ja ihailusta. Salossa näitä puita on torin laidalla useita ja ne ovat hyvin hoidettuja. Eksyn usein torille juuri sateisina päivinä ja sadekuuron yllättäessä saarnit tarjoavat suojaa. Viime kesänä jouduin saarnin alle juuri sateisena päivänä ja yllätyin huomatessani jakavani suojani lukemattomien leppäkerttujen kanssa. Kuuron jälkeen olikin sitten työtä, kun piti saada kertut hiuksista pois vahingoittamatta niitä.Saarni on edelleen elämänpuu, se tuo keskikaupungillekin toivoa tulevasta ja antaa ihmisille takaisin uskon itseensä. Saarnin seurassa on aina hyvä olla; iloinen silloin, kun iloa kaipaa ja vahvistuva silloin, kun omat voimat ovat lopussa tai on tehtävä tärkeä päätös. Saavuta.
Puun päivä 27.9. / Puiden ja metsän lähestyminen / Haapa / Kataja / Koivu / Kuusi / Lehmus / Leppä / Mänty / Omenapuu / Orapihlaja / Paju / Pihlaja / Pähkinäpensas / Tammi |
Takaisin Puiden olemus -sivulle
Takaisin Ytimennävertäjien pääsivulle