Keitä ovat pakanat?

Pakana on kuitenkin uskova, ei uskonnoton. Uskonnottomia kutsutaan nimellä ateistit. Pakanoilla taas on omat jumalkäsityksensä, joiden pohjalle heidän uskontonsa tai elämänfilosofiansa pohjautuvat. Tarkemmin näiden sanojen määrittelystä tämän sivuston muilla sivuilla.

On olemassa suuria ja pieniä pakanauskontoja. Uskonnon vanhuus tai harjoittajien määrä eivät kuitenkaan tee uskonnosta missään nimessä parempaa. Hyvä uskonto on sellainen, jonka piirteistä mahdollisimman suuren osan kanssa harjoittaja voi olla yhtä mieltä. Niinpä paras uskonto onkin itse tehty, varta vasten itselle räätälöity. Karkeasti arvioiden noin kolmasosa pakanoista ei koe mitään suurta pakanauskontoa omakseen, vaan heillä on omat, usein nimettömät yhden hengen uskontonsa.

Lopuista kahdesta kolmasosasta suuri osa kutsuu itseään wiccoiksi. Sana on kuitenkin hämärtynyt, ja moni kuvittelee wiccaan kuuluvan paljon sellaistakin, mikä on oikeastaan ylimääräistä ja wiccaan jälkeenpäin lisätty. Tätä aihetta käsitellään sivuston muilla sivuilla.

Kristitystä pakanaksi

Tämä on kuitenkin turhaa: kirkon mielestä tällainen ihminen ei ole kristitty. Ajan mittaan tällaiset ihmiset rohkaistuvat ja etsiytyvät pakanapiireihin. Huomattuaan, että pakanat eivät ole sen moraalittomampia tai ilkeämpiä kuin kristitytkään, hän uskaltaa tunnustaa itselleen olevansa pakana.

Tästä on kuitenkin vielä matkaa julkiseen pakanaksi julistautumiseen. Henkilöllä on vielä omat ennakkoluulonsa tuoreessa muistissa, ja siksi hän ajattelee kammolla, mitä hänen lähipiirinsä ja ystävänsä mahtaisivatkaan hänestä ajatella.

Muiden pakanoiden seura

Pakanatapaamiset ovat tuoreelle pakanalle tärkeä pelkoja lievittävä tekijä. Tapaamisissa hän huomaa, että mustasukkaisen ja kostonhimoisen Jahven salama ei olekaan tappanut näitä "väärien jumalten" palvojia. Mitä enemmän aikaa hän viettää muiden pakanoiden seurassa, sitä normaalimpana hän alkaa pakanuuttaan pitää. Jossain vaiheessa saavutetaan tila, jossa tuore pakana on ylpeästi pakana missä tahansa seurassa.

Ja tämä on tavoittelemisen arvoinen asia.

Mitä enemmän pakanoita tulee "julkisuuteen" tai ulos "luutakomerosta", sitä matalampi kynnys tulevien aikojen pakanoilla on liittyä joukkoon. Samoin kristityt ja vielä yleisemmät tapakristityt huomaavat, että pakanat ovat aivan tavallista väkeä, eikä heitä ole syytä kammota tai vastustaa.

Mitä enemmän fiksuja ja asiallisia pakanoita näkyy ja kuuluu katukuvassa, sitä tehokkaammin vähenevät myös valtaväestön ennakkoluulot.

Ruusuiset odotukset

Käytyään tapaamisissa ja notkuttuaan innokkaasti nettipakanoiden sähköpostilistoilla huomaa tuore pakana kuitenkin kauhukseen joidenkin ihmisten tulevan huonosti toimeen keskenään. Aivan asialliseen kommenttiin saatetaan vastata töykeästi ja katkerasti, paljastaen vastaajan hautovan yhä mielessään jotain vanhaa erimielisyyttä.

Tuore pakana on kauhuissaan: pakanat ovat aivan yhtä pikkusieluisia, itsetärkeitä, kritiikkiä kestämättömiä, heikkoitsetuntoisia ja katkeruudessaan vellovia kuin muutkin ihmiset. Eivät tietenkään kaikki: missään ihmisryhmässä näiden heikkoitsetuntoisten määrä ei ylittäne kahdeksaakymmentä prosenttia.

Joka tapauksessa ruusunväristen aurinkolasien tilalle vaihdetaan nopeasti likaisenruskeat. Tuore pakana katkeroituu helposti sinisilmäisten odotustensa masentamana ja ryhtyy huomaamattaan itsekin tällaiseksi virtuaalinarisijaksi, joka lukee viestejä sen pohjalta, kuka kusipää ne on kirjoittanut, vaikka ne pitäisi tietysti lukea vain sen pohjalta, mitä niissä sanotaan. Asioista valittaminen on luonnollisesti täysin hyväksyttävää; tällöin on kuitenkin osattava varautua siihen, että osa kuulijoista tai lukijoista ottaa kritiikin henkilökohtaisesti. Neuvona voidaan sanoa, että mistään ei kannata loukkaantua, sillä loukkaantuminen on ehkä maailman turhin tapa hukata energiaa.

Itsetunnon "mustat aukot"

Tällaiset keskuudessamme vaeltavat "mustat aukot" ovat lisäksi erittäin harjaantuneita niin kutsutuissa sosiaalisissa peleissä. Sosiaalisten pelien tarkoituksena on kerätä valitun ruikutuskokoelman avulla läsnäolijoilta mahdollisimman paljon sääliä ja myötätuntoa. Vain näin voidaan ravita kyltymätöntä mustaa aukkoa. Ikävä kyllä ravittu musta aukko vain kasvaa kasvamistaan ja vaatii jatkossa yhä enemmän sääliä ja myötätuntoa, kunnes tällaisesta henkilöstä tulee kaikkien mielestä liian rasittava, ja hän alkaa tämän seurauksena kärsiä yksinäisyydestä.

Parasta sekä mustan aukon itsensä että muiden ihmisten kannalta on lakata ravitsemasta mustaa aukkoa. Jos mustalle aukolle osoitetaan hänen valitsemansa tien heikkoudet, hän saattaa rikkoa astrofysiikan lakeja ja muuttua takaisin tähdeksi, jollainen hän on alun perinkin ollut.

Jokainen ennalleen palautettu musta aukko vaikuttaa positiivisesti kaikkien niiden ihmisten mieliin, jotka ovat joskus joutuneet mustan aukon uhreiksi tai edes silminnäkijöiksi. Ja jokaisen tällaisen parannetun tapauksen myötä pakanakentän narisijaprosentti laskee. Tästä taas seuraa pitkällä tähtäimellä pakanainvälisten suhteiden paraneminen.

On tietysti naiivia ja epärealistista odottaa, että joskus saavutettaisiin tila, ettei pakanakentässä olisi enää yhtään tällaista heikkoitsetuntoista loukkaantujaa. Että ei olisi enää ihmisiä, jotka pitävät toisia ikuisina vihollisinaan vain siksi, että nämä ovat joskus olleet jostakin asiasta eri mieltä.

Vaikka tavoite onkin mahdoton, on jokaisesta siihen suuntaan otetusta askeleesta kuitenkin hyötyä. Vaikka narisijat eivät koskaan lopu, voidaan heidän lukumääräänsä kuitenkin vähentää. Tämä vaatii muilta pakanoilta vain selkärankaa puhua suoraan. Täytyy ymmärtää, että mustan aukon tunteiden loukkaaminen hetkellisesti on parempi vaihtoehto kuin sallia hänen jatkavan muiden tunteilla pelaamista.

"All you need is love", laulavat hipit. Ja realisti lisää: "...And food. And money..."

Rehellisyys ja realismi

On helppoa - ja epärehellistä - väistellä peiliä sellaisilla verukkeilla kuin "hän vain kiusaa minua" tms. Rehellisyyden tulisi kohdistua myös itseen. Eli jos saat palautetta käytöksestäsi, katso peiliin. Se mitä näet peilissä, on realismia - todellinen kuva itsestäsi. Peiliin katsominen on ainoa tapa karsia omia turhia heikon itsetunnon suojauksia.

Loukkaantuminen on turhaa energian haaskausta. Jos sinua neuvotaan tai virheistäsi kerrotaan, turhinta ja typerintä mitä voit tehdä, on loukkaantua. Loukkaantuminen on itsetunnon suojakuori: kun itsetunto on liian heikko ja kestämätön, loukkaantuminen säästää meidät peiliin katsomiselta. Mutta mitä se hyödyttää? Elämme edelleen valheessa.

Vasta kun uskallamme katsoa peiliin, opimme tuntemaan ja hyväksymään itsemme. Ja vain näin itsetuntemuksemme paranee.

Pakanayhdistykset

Pakanayhdistysten järjestämissä paikallistapaamisissa on helppo tutustua pakanoihin - mikäli vielä tämän kirjoituksen jälkeen haluat sen tehdä...

Kuka Jaska? / Uskonto ja järki / Putkiaivot ja henkiaisti / Keitä ovat pakanat / Uskonnonvapaus / Löydä sisäinen pakanasi / Kristinusko, ainoa oikea uskonto? / Ainutlaatuinen kristinusko? / Valtionkirkko - aivopesukoneisto? / Pakanuuteen liittyviä termejä / Mikä tekee uskonnon? / Uskonnon ja elämänfilosofian ero / Vain yksi uskonto kerrallaan / Jumalkäsitykset / Mitä jumalat ovat? / Mitä wicca on? / Käsityksiä wiccalaisuudesta / Wicca-traditioista / Neowicca ja tradwicca / Mikä ihmeen "eklektinen wicca"? / Wiccalaisuuden piirteistä / What is Wicca? / Satanismi pakanauskontona / Kaikki jumalat = yksi jumala? / Jälleensyntymäoppi / Valaistuneet