
LEPPÄ
Alnus
© Ytimennävertäjät
Ulkomuoto
Leppiä edustavat maassamme tervaleppä (glutinosa) ja harmaaleppä (incana).
Näistä kahdesta tervaleppä on isompikokoinen. Vapaasti kasvaessaan tervalepän
latvus kasvaa samankaltaiseksi kuin tammen latvus, eli leveäksi ja
vahvaoksaiseksi. Harmaaleppä sen sijaan jää pieneksi ja muodostaa
mielellään monirunkoisen, pensasmaisen kokonaisuuden. Lepän juuret
muodostavat typpeä runsaasti, sillä puu tarvitsee runsaasti ravinteita
kasvaakseen. Typpeä myös leviää maaperään ja näin leppä osaltaan parantaa
maaperän laatua. Molemmat lepät viihtyvät kosteissa elinoloissa. Tervalepän
kuori on jo nuorena rosoinen ja halkeillut, kun taas harmaaleppä on koko
elämänsä sileä ja hopeanharmaa. Tervaleppä tuottaa pieniä käpyjä, eminorkkoja,
joista puu on helppo tunnistaa. Leppien lehdet eivät saa syysväritystä, vaan
putoavat vihreinä.
Tervaleppä kasvaa, alkuun päästyään, jopa metrin verran pituutta vuodessa.
Tervaleppä saattaa kasvaa jättiläiseksi, sen ympärysmitta voi mennä vanhemmilla
puilla helposti yli viiden metrin. Harmaaleppä jää aina pienemmäksi, mutta ikää
molemmille lepille voi kertyä 100 - 200 vuotta.
Kasvilääkintä
Lepän kuorta, lehtiä ja "käpyjä" on käytetty kansanlääkinnässä palovammojen,
reumatismin ja erilaisten ihotautien hoitoon. Leppä supistaa limakalvoja,
alentaa kuumetta ja desinfioi haavoja tehokkaasti. Lepänkuoriuute rauhoittaa
ihoa. Kuorta on myös käytetty nahan parkitukseen.
Tarinat ja uskomukset
Lepän maagiset voimat on yleensä liitetty sen verenpunaiseen väriin, sillä jos
leppää vahingoittaa, esiin tulee punainen sisäaines. Leppä on liitetty
uudelleensyntymään ja etenkin sen kävyt ovat pyhiä Silvanukselle,
satyyrien prinssille. Lepänoksilla on suojattu kotieläimiä pahoilta
hengiltä ja niiden avulla on taiottu muutenkin runsaasti. Sanotaan,
että leppä hallitsee, pystyy pitämään otteessaan. Näiden voimien avulla
on siis mahdollista hallita henkimaailman olentoja ja pakottaa ne tahtoonsa.
Rakkaustaioissa leppä on ollut myös suosittu. Ensimmäisen miehen kerrotaan
syntyneen lepästä ja ensimmäisen naisen pihlajasta. Lepän taipumus kasvaa
veden äärellä on lisännyt sen ennustajan lahjoja ja sen "verenpunaisuus"
on liittänyt sen synnytyksiin. Kevään saapumista ja sadon kohtaloa voitiin
ennustaa lepästä ja puuta käytettiin myös kevään hedelmällisyysrituaaleissa.
Koska sen puuaines palaa hitaasti, mutta tuottaa paljon lämpöä, se on ollut
arvostettu uhrilahja tulen jumalille. Leppäpuusta valmistetut huilut ja
soittimet soivat kauneimmin ja niiden kautta puu yhdistyy myös huilistijumalaan,
Paniin. Lepän runsas esiintyminen kansanperinteessä kaikkialla maailmassa yllättää.
Puu on yhdistetty kaikkiin elementteihin, maahan, tuleen, veteen ja ilmaan.
Lepän varjosta löytävät suojansa niin noidat, kuin metsänhengetkin.
Omat elämykseni
Kotipihallani kasvoi kaksi tervaleppää, molemmat iänvanhoja ja komeita.
Toinen oli (ja on yhä) rungoltaan suora, toinen kasvoi vinossa juuri naapurin rajalla,
kallistuen vuosi vuodelta enemmän ja enemmän, kunnes eräänä päivänä kaatui viimein.
Menetyksen tunne oli suuri, sillä tuo leppä oli ollut todella kaunis ja lisäksi
sen juurelta oli saatu laadukasta, typpipitoista multaa. Muistan isoäitini salakähmäiset
touhut, kun hän haki lepältä multaa ja vei tilalle kuivia lehtiä ja köyhempää multaa.
Tuon lepän lahjoittamalla mullalla pihan kaikki kasvit kukoistivat ja lepän
kaaduttua piha on voinut selvästi huonommin.
Leppä tuo kuivallekin alueelle tuulahdukset kosteutta; se on kuin puun muotoon asettunut
lampi. Lepän yhdistäminen satyyreihin ja fauneihin ei sekään ole ihmeellistä,
sillä koko puu huokuu suurien metsien arvokkuutta ja pitää salaisuutensa ominaan.
Piiloudu.
Muut Puiden olemuksen tekstit
Puun päivä 27.9. /
Puiden ja metsän lähestyminen /
Haapa /
Kataja /
Koivu /
Kuusi /
Lehmus /
Mänty /
Omenapuu /
Orapihlaja /
Paju /
Pihlaja /
Pähkinäpensas /
Saarni /
Tammi
|