
KATAJA
Juniperus communis© Ytimennävertäjät
Ulkomuoto
Kataja on laajimmalle levinnyt havupuu maailmassa. "Katajainen kansa" viitannee
lähinnä puun kykyyn selvitä melkein missä oloissa tahansa. Se seisoo paikallaan;
kapeana ja korkeana puuna, ryteikkömäisenä pensaana tai sitten maata myöten
suikertavana mattona. Puun muoto tuo mieleen patsaan, kenties kivettyneen
noidan. Tottuneessa puidenhalaajatyypissä se herättää halun halata, mutta
katajan terävät neulaset tekevät lähemmän tuttavuuden mahdottomaksi.
Kaikki ovat maistaneet joskus katajanmarjoja, jotka ovat itse asiassa
eräänlaisia käpyjä. Näitä marjoja on käytetty vanhastaan myös
alkoholijuomien ja riistan mausteena. Katajia ilmestyy joskus
omituisiin paikkoihin, sillä sen uskollisin levittäjä on närhi,
jonka unohdetuista ruokakätköistä ja ulosteista nousee uusi elämä.
Kataja kestää hyvin pakkasta ja kuivuutta, hyvinkin karuja oloja,
mutta auringosta se pitää.
Kataja kasvaa hitaasti, mutta elää vanhaksi, sillä sen puuaines on
tiivistä ja pystyy siis torjumaan sienitauteja. Sen iäksi voi kertyä
Suomessakin yli tuhat vuotta, onpa Lapista löydetty 2000 vuotta
vanhakin kataja. Katajanmarjat ovat elintärkeää ravintoa monille
linnuille.
Kasvilääkintä
Kataja on hyvin vanha ja suosittu rohto. Kautta pahanhajuisen historiamme
katajasavua on käytetty torjumaan esi-isiemme keskinäistä löyhkää.
Katajasavu on lisäksi desinfioivaa, joten on oletettavissa, että se
hillitsi tautien leviämistä edes hieman. Katajanmarjat lisäävät
virtsan eritystä, lievittävät lihaskouristuksia ja lisäävät
pintaverenkiertoa. Sisäisesti vesipöhöön, erilaisiin
tulehduksiin ja suolistovaivoihin. Ulkoisesti reumaattisiin
vaivoihin, turvotuksiin ja lihaskipuun. Ei suositella henkilöille,
joilla on munuaisvikoja.
Tarinat ja uskomukset
Katajan muodossa on helppo nähdä ihmishahmo, siksi kataja on saanut
kyseenalaisen kunnian toimia puuksi muutettuna noitana tai synnintekijänä.
Viikingit näkivät katajassa Thorin vasaran ja julistivat siksi puun pyhäksi.
Mielenkiintoista on myös se, että Suomen ja Viron maaseudulla on ollut tapana
savustaa talot katajasavulla joka torstai (Thorsdag). Katajasavun uskottiin
ajavan pahat henget pois ja karkoittavan sairaudet. Katajasuitsuketta on
uhrattu jumalille ympäri maailmaa, mutta myös itse katajalle on tuotu uhreja.
Portti haltioiden maahan nimittäin sijaitsee katajan alla. Katajan on sanottu
antavan ihmiselle elinvoimaa suoriutua mahdottomistakin tehtävistä.
Katajanmarjan päässä oleva ristimäinen kuvio on luonnollisesti tehnyt
kasvista myös kristittyjen silmissä pyhän.
Omat elämykseni
Katajassa on jotain mystistä. Sen tiheä neulasmeri näyttää kovin pehmeältä
ja huutaa kaivautumaan lävitseen. Tästä olen kuitenkin toistaiseksi
välttynyt, onhan katajanmarjojen kerääminenkin jo tarpeeksi tuskallinen elämys.
Pakostakin yhdistän katajan ja nokkosen yhdessä ukkosenjumalaan, onhan molemmilla
tämä erinomaisen polttava/kivulias suojautumistapa, joka tekee kasveihin tutustumisesta
enemmän tai vähemmän initiaation.
Katajan muoto on mielenkiintoinen, etenkin kun se ei ole millään lailla
ennalta-arvattavissa. Katajan muoto on erityisen kiehtova pimeän tultua, sillä se
miltei aina tuo mieleen jonkun eläimen. Katajat ovat enemmän hereillä öiseen
aikaan ja on helppo uskoa silloin niiden olevan portteja haltioiden maahan.
Kuusjoella ja Vaskiolla on muutamia harvinaisen kauniita, yksirunkoisia katajia.
Tuollainen kuusen paksuinen kataja on upea näky ja sellaisenaan herättää
kunnioitusta. Ja - mikä parasta - sitä uskaltaa jopa halata.
Kaivaudu.
Muut Puiden olemuksen tekstit
Puun päivä 27.9. /
Puiden ja metsän lähestyminen /
Haapa /
Koivu /
Kuusi /
Lehmus /
Leppä /
Mänty /
Omenapuu /
Orapihlaja /
Paju /
Pihlaja /
Pähkinäpensas /
Saarni /
Tammi
|