Mitä jumalat ovat?

Miksi jumalat syntyivät?

Jumalat elävät yleensä eri tasolla kuin ihminen: ihminen ei voi silmillään heitä havaita, eikä heitä voi koskettaa. Silti heidän olemassaolonsa pystyi sekä perustelemaan (mikä muu voisi ilmiön aiheuttaa kuin jumala?) että aistimaan: ihminen herkistyi "tuntemaan", oliko jossain kohteessa haltija tai asuiko jossain jumala.

Ajateltiin, että jumalia on pakko olla, koska mitenkään muuten ei voitu selittää tiettyjen asioiden tapahtumista. Miksi muuten taivas pimenee, jyrähtelee ja sinkoaa tappavia salamoita, ellei ilmanjumala ole tyytymätön? Jumaluuden läsnäolon saattoi aistia esimerkiksi silloin, kun salama pirstoi viereisen puun: "Säästin sinut, jotta kunnioittaisit mahtiani", tuntuu ilmanjumala tällöin sanovan. Samoin kaikkialla, missä tuntui pyhältä, erilaiselta ja ylimaalliselta, saattoi kokea jumalten läsnäolon. Tietysti kaikkein selvimmin sen koki, kun kutsui jumaluuden itseensä. Tällöin ihminen/jumala katsoi maailmaa ja itseään aivan eri näkökulmasta. Kutsutun jumalan läsnäolon saattoi aistia koko mielen ja kehon aivan uudenlaisesta värähtelystä.

Kaikki tämä pätee tietysti edelleenkin. Yksittäisen ihmisen uskonnollinen etsintä saattaa hyvinkin käydä läpi ihmislajin uskonnollisen etsinnän vaiheet.

Mitä jumalat ovat?

Kun ihmisryhmällä on yhteinen jumala, on tämä jumala tietysti eräällä tavalla olemassa koko ajan. Mutta kun ihmisten määrä ja uskomiseen käytetty aika lisääntyvät, saavutetaan vähitellen tila, jossa joka hetki joku ajattelee jumalaa eli tiedostaa hänet aktiivisesti. Tässä tilanteessa jumalan olemassaolo saavuttaa uuden tason; parempien nimitysten puuttuessa voidaan sanoa, että jumala on olemassa enemmän tai vahvemmin kuin aikaisemman tilanteen vallitessa.

Tällainen jumala elää jo oikeastaan itsenäistä elämää. Tietysti voidaan ajatella, että kaikki jumalat elävät aina itsenäistä elämää, mutta nyt tämä itsenäinen elämä "tapahtuu" myös meidän ulottuvuudessamme. Toki jumalat elävät myös meistä riippumatta, mutta vain omalla todellisuuden tasollaan. Jatkuva uskon virta ikään kuin vakiinnuttaa jumalan olemassaolon tälle todellisuuden tasolle. Omassa ulottuvuudessaan jumalan voidaan tietysti katsoa olleen olemassa aina. Ihmisen uskontoaisti muuttaa maan värähtelyt jumaluuden tulkinnaksi (yleensä ihmisenkaltaiseksi) aivan samoin kuin ihmiskorva muuttaa ilman värähtelyn ääneksi (ks. Maan vaikutus jumalistoon).

Jumalten lähtökohta on siis maan ja ilman värähtelyissä. Varmasti myös ilmattomilla ja kasvittomilla taivaankappaleilla, esimerkiksi asteroideilla, on oma värähtelynsä. Vaikka joku uskontoaistilla varustettu olento, esimerkiksi ihminen, tepastelisi tuollaisella avaruudessa kelluvalla kivimöykyllä, olisi värähtelystä tulkittaessa syntyvä jumala todennäköisesti meidän mittapuullamme arvioiden karumpi ja yksinkertaisempi kuin Maapallon värähtelyjen synnyttämät jumalat. Ja koska maasto asteroidilla olisi sangen yksipuolinen, syntyisi sinne mahdollisesti yksi ainoa jumala.

Maapallon jumalten monimuotoisuuden selittää siis elementtien, materiaalien ja maastotyyppien runsaus. viimeksi mainittu liittyy lisäksi elämän - lähinnä pallomme kasvipeitteen - monimuotoisuuteen. Maapallon elämän ja jumaluudet taas nivoo yhteen Gaia-teoria, joka nykymuodossaan on pitkälti James Lovelockin kehittämä. Se sopii yhteen myös oman näkemykseni kanssa, mutta aihe vaatii oman kirjoituksensa.

Haltijat

Kristityt ovat usein kutsuneet alistamiensa pakanakansojen jumalia haltijoiksi tarkoituksenaan vähentää niiden arvoa suhteessa kristittyjen omaan jumalaan. Haltijat on kuitenkin kansanperinteessä yhdistetty tiettyyn suppeaan ja rajattuun paikkaan, kun taas jumalat ovat laajempialaisia ja liikkuvampia. Silti tarkkaa rajaa esimerkiksi metsänhaltijan ja metsänjumalan välille on vaikea vetää.

Toisaalta jumaliakin on eri tasoisia. Esimerkiksi suomalaisessa mytologiassa voidaan erottaa ne jumalat, jotka ovat osallistuneet luomistapahtumiin. Tällaisia ovat Väinämöinen ja Ilmarinen (jälkimmäinen on sama kuin Ukko ja Perkele, ks. Ukon ja Perkeleen suhteesta). Lönnrotin Uuteen Kalevalaan ottama Ilmatar sen sijaan on tutkijoiden mukaan Lönnrotin oma, intialaiseen mytologiaan pohjaava lisä, joka ei kuulu lainkaan suomalaiseen mytologiaan.

Väinämöinen kelluu erään yleisen toisinnon mukaan alkumeressä ja osallistuu epäsuorasti luomiseen (ks. Kalevala). Ilmarinen on luomisessa mukana taivaankannen takojana. Ilmarista ja Väinämöistä ei tosin tässä vaiheessa mainita koskaan yhdessä, mutta molemmilla oli silti osansa maailman synnyssä.

Jumalisto voidaan hahmottaa esimerkiksi perheenä: mahtavimmat jumalat (luomisessa mukana olleet) ovat isovanhempia, seuraavaksi mahtavimmat vanhempia ja vähäisemmät näiden lapsia. Näin asia on ilmeisesti täällä hahmotettukin, mihin viittaa määritteiden ukko ja äijä (molemmat merkityksessä 'isoisä') käyttäminen eräistä jumalista. On sitäpaitsi loogista nähdä tarkemmin rajatut jumaluudet (esimerkiksi tietyn puu- tai eläinlajin jumala/haltija) laaja-alaisempien jumalten (esimerkiksi metsänjumalan) jälkeläisinä. Vertailukohdan tälle logiikalle saamme vaikkapa maatilasta, joka isän aikana on suuri, mutta poikien kasvaessa jaetaan ja lohkotaan entistä pienempiin osiin. Samalla tavalla kuin isä vallitsee poikiaan, myös metsänjumala lopulta kuitenkin vallitsee kaikkea metsässä; myös niitä eläimiä, joilla on oma jumalansa tai haltijansa. Erona on vain se, että jumalat ja haltijat ovat epäfyysisinä olentoina kuolemattomia.

Haltijat voidaankin nähdä jumaluusakselin alempana päänä. Toisin sanoen siirtymä jumalista haltijoihin (ja muihin "vähäisempiin" henkiolentoihin) olisi liukuva: ylimpänä olisivat luomiseen osallistuneet jumalat, hieman alempana luonnonvoimien (aurinko, kuu, taivas, myrsky) jumalat, vielä alempana maastotyypin (pelto, metsä, vesialue) jumalat ja kaikkein alimpana kiinteään maastonkohtaan (puu, kivi, lähde, koski) liittyvät haltijat. Tämä nelijako on tietysti vielä karkea, mutta riittänee tässä vaiheessa.

On huomattava, että jako perustuu jossain määrin jumalan mahtavuuteen, mutta osaltaan myös paikkasidonnaisuuteen: mitä erikoistuneempi jumala, sitä rajatumpi valta-alue.

Kuka Jaska? / Uskonto ja järki / Putkiaivot ja henkiaisti / Keitä ovat pakanat / Uskonnonvapaus / Löydä sisäinen pakanasi / Kristinusko, ainoa oikea uskonto? / Ainutlaatuinen kristinusko? / Valtionkirkko - aivopesukoneisto? / Pakanuuteen liittyviä termejä / Mikä tekee uskonnon? / Uskonnon ja elämänfilosofian ero / Vain yksi uskonto kerrallaan / Jumalkäsitykset / Mitä jumalat ovat? / Mitä wicca on? / Käsityksiä wiccalaisuudesta / Wicca-traditioista / Neowicca ja tradwicca / Mikä ihmeen "eklektinen wicca"? / Wiccalaisuuden piirteistä / What is Wicca? / Satanismi pakanauskontona / Kaikki jumalat = yksi jumala? / Jälleensyntymäoppi / Valaistuneet